lauantai 10. kesäkuuta 2017

Kuka voi käyttää saamenpukua?

Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin, sámediggi eli saamelaiskäräjät julkaisi 17.10.2016 kuvaohjeistuksen saamenpuvun käytöstä, koska matkailualalta oli pyydetty ohjeita. Kuulemma vallitsi epätietoisuus siitä, mikä on eettisesti oikea tapa hyödyntää saamelaiskulttuuria yritysviestinnässä. Kuvaohjeistus on tuolla (pdf). Ohje on ytimekäs ja perusteltu. Siteeraan sen tähän:


"Saamelaisuutta esille tuovien kuvien ja muun markkinoinnin on oltava lain ja hyvän tavan mukaista, rehellistä ja totuudenmukaista (vrt. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt).

Keskeiset periaatteet saamelaisia ja saamelaisuutta esittävissä kuvissa:
1. Jos kuva esittää saamelaista, kuvassa tulee olla saamelainen.
2. Jos kuvassa henkilöllä on saamenpuku päällään, puvun kantajan tulee olla saamelainen.
3. Jos kuvassa on saamenpuku, puvun tulee olla aito saamenpuku.
4. Jos kuvassa henkilöllä on saamenpuku päällään, puvun tulee olla puettu saamelaisen tapaoikeuden mukaan.

Saamelaisuutta esille tuotaessa lähtökohtana tulee olla rehellisyys ja totuudenmukaisuus sekä hyvien tapojen huomioiminen. Saamen pukua esiteltäessä on kiinnitettävä huomiota puvun aitouteen ja että se on puettu saamelaisten tapaoikeutta noudattaen. Esimerkkinä saamelaisesta tapaoikeudesta on, ettei mies käytä naisille kuuluvia puvun osia tai päinvastoin. Naiset eivät siis voi käyttää neljäntuulenlakkia eivätkä miesten pukua. Myöskään eri alueiden tai saamelaisryhmien asuja ei voi käyttää sekaisin. Lisäksi huomioitavaa on, ettei talviasuja käytetä kesällä tai päinvastoin. Hyvän tavan mukaista on myös, ettei henkilöitä kuvata likaisina, eikä likaisissa ja/tai rikkinäisissä vaatteissa. Lisäksi saamelaisperinteen mukaan on tärkeää tunnistaa henkilö, joten olisi hyvä, että kuvassa olevalla saamelaisella henkilöllä olisi nimi.
Nämä edellä mainitut asiat voi varmistaa helposti käyttämällä saamelaisia valokuvaajia, joilla on kulttuurin tuntemusta ja kulttuuriset koodit hallussa.

Perustelut
Saamenpuvulla on erittäin suuri merkitys saamelaiskulttuurissa. Saamenpuvun käyttöä säätelevät kirjoittamattomat normit, joita saamelaiset noudattavat. Saamelaisen tapaoikeuden mukaan oikeus puvun käyttöön on sidoksissa henkilön saamelaiseen alkuperään. Saamelaisen perinteen mukaan on tärkeää tuntea henkilö, joten tapana on, että tutustuessa uuteen henkilöön käydään ensimmäiseksi läpi henkilöiden sukutaustat. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa YK:n julistuksessa (A/RES/61/295) muun muassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus ylläpitää, hallita, suojella ja kehittää kulttuuriperintöään, perinnetietoaan ja perinteisiä kulttuuri-ilmaisujaan."


Ohjeessa mainittu tapaoikeus (englanniksi common law) on mielenkiintoinen aihe; se tarkoittaa kirjoittamatonta oikeutta, joka käytännössä toimii kirjoitetun juridisen säännöstön ohella. Suomalaiseen tapaoikeuteen kuuluvat esimerkiksi jokamiehenoikeudet. Kuten muillakin kansoilla, saamelaisilla on elävässä kulttuurissa ja historiassa syntynyt omat tapaoikeutensa, joka voi olla suomalaisille vierasta. 

Arjessa kuulee monenlaisia mielipiteitä siitä, miten saamelaisten "kannattaisi" heidän omaa kulttuuriaan kehittää, vaalia ja ilmentää. Kun saamelaiset koettelevat perinteisiä normejaan, he tekevät sen omalla tavallaan silloin kun he niin päättävät. Heillä on muun muassa Suomen perustuslain ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen mukaan oikeus ylläpitää ja edistää omaa kulttuuriaan. 

Saamelaiset puvut kehittyvät heidän oman kulttuurinsa sisältäpäin. Esimerkiksi naimattomalle, aikuiselle kolttanaiselle ei ollut pukuun sopivaa päähinettä, kunnes Heidi Gauriloff suunnitteli uuden päähineen perinteisen pukurepertuaarin täydennykseksi. 

Usein vuorovaikutuksessa tulee ongelmia, jos ei kuunnella niitä, joilla on aiheesta tietoa, tai niitä, joita asia koskee. Perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa pidetään hyvänä käytöksenä ottaa selvää tai kysyä neuvoa, kun huomaa, ettei tiedä jotakin. Aivan kuten markkinointi- ja viestintäyritys House of Lapland oli tehnyt, kysynyt saamelaiskäräjiltä neuvoa. 

Kaupallinen kauppakamari (International Chamber of Commerce, ICC) on laatinut markkinointia koskevat säännöt kaupallisen viestinnän itsesäätelynormistoksi. Selkeät ohjeet ovat suomeksi tuolla (pdf). Esimerkkejä ohjeista:

Artikla 3 – Rehellisyys
"Markkinointi tulee laatia siten, ettei kuluttajien luottamusta markkinointiin väärinkäytetä. Markkinoinnissa ei pidä pyrkiä hyötymään kuluttajien kokemattomuudesta tai tietojen puutteesta."

Artikla 12 – Halventaminen 
"Markkinoinnissa ei saa halventaa tai väheksyä tiettyä henkilöä, ihmisryhmää, yritystä, organisaatiota, elinkeinotoimintaa, ammattia tai tuotetta."

Erilaisista saamenpuvuista on tarjolla paljon tietoa. Esimerkiksi tämä Rovaniemen kaupunginkirjaston julkaisu, Gákti (2015) voi olla hyvä lähtöpiste. Siihen on kerätty pitkä kirjallisuusluettelo, johon tutkija Sigga-Marja Magga on kirjoittanut informatiivisen johdannon.