Johdanto

On kaivattu enemmän ja parempia perusteluja niille argumenteille eli päättelyketjuille, joiden johtopäätöksiä ovat: a) saamenpukua eivät saisi käyttää muut kuin saamelaisyhteisön jäsenet ja b) feikkisaamenpukua ei pitäisi käyttää. 

1) Ensinnäkin tähän blogiin on koottu ja lajiteltu erilaisia perusteluja. Ajatukset tavalla tai toisella perustelevat johtopäätöstä "...ja siksi saamenpukua ja jäljitelmäpukua ei pitäisi käyttää väärin". Argumentaatiossa puolustetaan omien väitteiden (johtopäätösten) uskottavuutta yleensä juuri perustelujen avulla. Perustelu on arkipuheessa jotain, joka vastaa kysymykseen miksi.

2) Blogissa etsitään muun muassa väärinkäsityksiä, hämääntymistä ja eripuraa synnyttäviä taustaoletuksia. Hyvässä päättelyssä pyritään löytämään kaikki oletukset, joiden vuoksi omat tai keskustelukumppanin johtopäätökset eivät ole totta. Taustaoletuksia kutsutaan myös ennakko-oletuksiksi. Kaikilla on ennakko-oletuksia. 

3) Faktoja ja perusteluja kutsutaan loogisen päättelyn premisseiksi, jotka ovat aina joko tosia tai epätosia. Premissejä kutsutaan myös esioletuksiksi. Epätosi premissi on tieto, joka ei ole totta, on sen sijaan vale, epätarkka vääristymä, väärinymmärrys ja niin edelleen. Päättely voi olla muodollisesti pätevää (englanniksi valid), vaikka faktat olisivatkin väärin, mutta vain se, jolla premissit ja faktat ovat oikein, voi puhua totta. Silloin kun päättely on sekä muodollisesti pätevää että samalla se on johdeltu tosista premisseistä, sitä kutsutaan pitäväksi (sound). 

Parhaita perustelemisen keinoja, jotka saattavat lisätä yhteisymmärrystä, lienevät juuri tosien faktojen löytäminen sekä taustaoletusten tunnistaminen, paljastaminen ja auki selittäminen. Taustaoletukset jätetään usein sanomatta, koska niitä pidetään itsestäänselvyyksinä, niitä ei tiedosteta tai niitä peitellään muista syistä (esimerkiksi rasistiset taustaoletukset vaikuttavat mielipiteisiin, mutta niitä verhotaan). Taustaoletusten, disinformaation ja väärinkäsitysten tunnistamisessa ja tiedostamisessa tarvitaan faktatietoa ja selittämistä.

*

Blogin edukatiivisia tavoitteita ovat muun muassa 1) osoittaa aiheen monimutkaisuus, 2) helpottaa Internetissä keskustelevien ihmisten taakkaa opastaa jokaista tietämätöntä yksitellen kädestä pitäen, 3) vaikuttaa keskustelun laatuun ja 4) tähdentää, miten tärkeää mielipiteiden hyvä perusteleminen on.

Jos lainauksesta on jätetty aiheen kannalta joutavaa tekstiä tai muuta keskustelua pois, tilalla on merkintä //. Jos kirjoituksia on editoitu tai niihin on lisätty kontekstia selkeyttäviä sanoja, muutos on [hakasulkeissa]. Ilmiselvät lyöntivirheet tai muut harmittomat, mutta lukemista vaikeuttavat pienet erheet on korjattu, esimerkiksi on lisätty iso alkukirjain ja piste sitaatin loppuun yhtenäisyyden vuoksi.

Jos kommenttisi läpäisee mahdollisimman ankaralla kädellä ylläpidetyn moderoinnin, se saatetaan julkaista. Öyhötys on aikasi hukkaa, eikä sillä ole mitään vaikutusta mihinkään.

*

Saamenpukurauha on blogistin kehittämä uudissana. Se on samantyyppinen sana kuin historiallinen naisrauha, joka tarkoittaa systemaattista naisten jättämistä rauhaan väkivallalta, rikkomuksilta ja muilta ikävyyksiltä. Pohjoissaamenkielinen saamenpukua tarkoittava sana on gákti. Koltaksi saamenpuku on sääˊmpiiutâs ja miesten takki on määccaǩ. Inariksi inarinsaamelaisten puvut ovat anarâš pihtaseh tai mááccuheh. Jokaisella vaatteella, mallilla ja asusteella on tietenkin vielä omat nimensä eri kielillä.

[Pieniä muokkauksia tekstiin ja blogin nimeen 15.10.2017 klo 8.36: blogin nimestä vaihdettiin sana gáktirauha kattavampaan versioon saamenpukurauha, koska gákti on vain tunturisaamelaisten puku]



Lähteet: 
Gregory, Maughn 2009: Filosofiaa lapsille ja nuorille. Käytännön käsikirja. Suom. Jarkko S. Tuusvuori. Eurooppalaisen filosofian seura.